Syksy etenee, ja sunnuntaina 25.10.2026 Suomessa siirrytään talviaikaan. Kello 4.00 käännetään tunti taaksepäin, joten saamme yhden yön ajaksi tunnin lisää unta. Samalla illat pimenevät entistä aiemmin, ja moni huomaa vireyden laskevan. Erityisesti tietotyössä, jossa päivät kuluvat sisätiloissa näytön ääressä, pimeä vuodenaika voi tuntua jaksamisessa. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, miten kaamosajan voi ottaa vastaan suunnitelmallisesti.
Kellojen siirto ja vuorokausirytmi
Suomi noudattaa EU:n yhteistä käytäntöä, jonka mukaan talviaikaan siirrytään lokakuun viimeisenä sunnuntaina ja kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Seuraavan kerran kesäaikaan siirrytään 28.3.2027.
Tunnin muutos voi kuulostaa pieneltä, mutta osa ihmisistä huomaa sen unessa ja vireydessä muutaman päivän ajan. Moni auttaa itseään siirtämällä nukkumaanmenoa vähitellen ja pitämällä aamut mahdollisimman säännöllisinä.
Valon merkitys
Valo on yksi tärkeimmistä vuorokausirytmiin vaikuttavista tekijöistä. Pimeänä aikana luonnonvaloa on vähän, ja tietotyöläinen voi viettää valoisan ajan kokonaan sisätiloissa. Siksi päivänvalon tietoinen hyödyntäminen on tärkeää:
- Ulos keskipäivällä: lyhytkin kävely lounastauolla tuo valoa juuri silloin, kun sitä on eniten.
- Työpiste ikkunan lähelle: luonnonvalo on parempaa kuin mikään lamppu.
- Kirkas valo aamulla: moni kokee kirkasvalolampun hyödylliseksi aamuisin. Laitteen käytöstä kannattaa lukea valmistajan ohjeet.
- Himmeämpää illalla: illan valaistusta voi vähentää ja lämmittää, jotta keho saa merkin levolle.
Kaamosväsymys vai jotain muuta?
Pimeään aikaan liittyvä väsymys, unen tarpeen kasvu ja mielialan lasku ovat monelle tuttuja. Useimmille ne ovat lieviä ja menevät ohi kevään myötä. Jos alakulo kuitenkin on voimakasta, pitkäkestoista tai haittaa arkea, on tärkeää hakea apua terveydenhuollosta. Kaamosoireet voivat muistuttaa muitakin tiloja, eikä niitä kannata arvioida yksin.
Tietotyön rytmi pimeänä aikana
Tietotyö ei sido työtä aina tiettyyn aikaan, ja tätä joustavuutta voi hyödyntää:
- Vaativimmat tehtävät aamupäivään: monella vireys on parhaimmillaan päivän ensimmäisinä tunteina.
- Taukojen säännöllisyys: silmät, niska ja mieli kiittävät, kun katseen kääntää välillä pois näytöstä.
- Kävelypalaverit: puhelinpalaverin voi joskus hoitaa kävellen ulkona.
- Työpäivän selkeä loppu: pimeinä iltoina työ venyy helposti. Selkeä lopetusrutiini auttaa irrottautumaan.
Liikunta ja ravinto
Liikunta on yksi parhaista keinoista ylläpitää vireyttä. Sen ei tarvitse olla raskasta: säännöllinen kävely, pyöräily tai kuntosali auttavat. Talvella valaistut kuntoradat ja sisäliikuntapaikat ovat hyviä vaihtoehtoja.
Ravinnon osalta säännöllinen ateriarytmi auttaa pitämään energian tasaisena. Suomessa D-vitamiinin saantiin kiinnitetään erityistä huomiota pimeänä aikana, koska auringonvaloa on vähän. Omasta D-vitamiinin tarpeesta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Työyhteisön rooli
Hyvinvointi ei ole vain yksilön vastuulla. Työyhteisö voi tukea jaksamista esimerkiksi joustavilla työajoilla, mahdollistamalla ulkoilun päivän aikana ja huolehtimalla siitä, että etätyöntekijät eivät jää yksin. Yhteinen kahvihetki verkossa tai lähitoimistolla voi tuoda pimeään viikkoon valoa toisella tavalla.
Lopuksi
Pimeä aika kuuluu suomalaiseen vuoteen, eikä sitä voi välttää. Sen voi kuitenkin ottaa vastaan suunnitelmallisesti: hyödyntämällä päivänvaloa, pitämällä rytmin säännöllisenä, liikkumalla ja huolehtimalla työpäivän rajoista. Kevät tulee taas, ja kesäaika alkaa maaliskuun lopussa.
Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota.
